Kevään jännittävimmät hetket ovat käsillä: yhteishaku korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin alkaa tänään! Tätä juhlistaaksemme julkaisimme Männikkömetsän somekanavissa opiskelijahenkisen tietovisan. Alta löydät vastaukset kysymyksiin – kuinka monta sait oikein?
1. Kuinka monta korkeakouluopiskelijaa Suomessa oli vuonna 2021?
Vastaus: 300 000 (Tilastokeskus, 2021)
Aikamoinen potti, eikö vain – ja luku on kasvamaan päin, mikäli Suomi pysyy tavoitteessaan korkeakouluttaa puolet 25–34-vuotiaiden ikäluokasta vuonna 2030. Tavoitteen edistäminen tuo mukanaan monenlaisia kysymyksiä: kuuluuko koulutuksen hintalappu yksilölle vai valtiolle? Tuleeko korkeakouluttautumisen olla mahdollista joka puolella Suomea? Muun muassa näihin kysymyksiin puolueet ovat ottaneet kantaa näin eduskuntavaalien kynnyksellä.
2. Kuinka monta prosenttia korkeakouluopiskelijoista käy lukukauden aikana töissä?
Vastaus: 52 % (Tilastokeskus, 2020)
Opiskelijoiden toimeentulosta puhuttaessa erimielisyyttä aiheuttaa paitsi opintotuen määrä ja lainapainotteisuus, myös työssäkäynti opintojen aikana. Onko työssäkäynti tuen varassa olevalle opiskelijalle vaihtoehto vai välttämättömyys? Entä kuinka paljon aikaa tulisi jäädä levolle ja opiskelijaelämästä nauttimiselle?
3. Kuinka monta prosenttia korkeakouluopiskelijoista uskoo työllistyvänsä koulutustaan vastaaviin tehtäviin?
Vastaus: 84 % (OKM, 2019)
Eurostudent VII -tutkimuksessa huomattiin, että opiskelijat pitävät omia työllistymisnäkymiään parempina kuin alansa yleisiä työmarkkinanäkymiä.
Tutkimuksen mukaan opiskelijan työllistymisuskoon vaikuttaa monilla aloilla se, kuinka paljon työkokemusta hänellä on omalta alaltaan. Kuinka korkeakouluissa voitaisiin vahvistaa uskoa omaan ammattitaitoon ja asiantuntijuuteen myös niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät työskentele opintojen aikana omalla alallaan?
4. Mikä on opiskelijoiden yleisin syy olla lähtemättä vaihtoon?
Vastaus: Ylimääräiset taloudelliset kustannukset (OKM, 2019)
Suomalaisopiskelijoiden liikkuvuus on vähentynyt jo vuodesta 2016 lähtien, jolloin opiskelijoiden toimeentuloon tehtiin merkittäviä muutoksia. Lasku on ollut huomattavampaa ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa, mitä selittänee osin ammattikorkeakouluopiskelijoiden moninaisempi ikärakenne ja elämäntilanteet. Opiskelijavaihtojen vähenemiseen onkin reagoitu Suomessa ja Euroopassa mahdollistamalla erilaisia lyhytliikkuvuusjaksoja sekä monimuotototeutuksia, joissa vain osa vaihdosta vietetään fyysisesti ulkomailla.
5. Kuinka monta prosenttia korkeakouluopiskelijoista koki opiskelu-uupumusta viimeisen kuukauden aikana?
Vastaus: 42 % (THL, 2021)
6. Kuinka monta prosenttia korkeakouluopiskelijoista koki itsensä yksinäiseksi?
Vastaus: 24 % (THL, 2021)
7. Kuinka monta prosenttia korkeakouluopiskelijoista on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin on varaa ostaa lisää (KOTT 2021)?
Vastaus: 17 % (THL, 2021)
Viimeisin korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT 2021) kertoi karua viestiä opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta. Ovatko opinnot todella elämän parasta aikaa, jos huolta aiheuttaa niin oma terveys, toimeentulo kuin sosiaalisten suhteiden puute?
Mielenterveyssyyt ovat suomalaisten kolmanneksi yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, ja mielenterveysperustaisista työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet myönnetään alle 44-vuotiaille. Opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteiden ratkaiseminen on siis tärkeää yhteiskunnallisin ja toki myös inhimillisin perustein – onhan opintojen tarkoitus olla elämän parasta aikaa.
8. Kuinka monta prosenttia miespuolisista opiskelijoista sai harjoittelustaan palkkaa?
Vastaus: 64 % (Akavan opiskelijat, 2019)
9. Kuinka monta prosenttia naispuolisista opiskelijoista sai harjoittelustaan palkkaa?
Vastaus: 30 % (Akavan opiskelijat, 2019)
Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää suurelta osin eri alojen sukupuolittuneisuus, sillä kaikista hurjimmin harjoitteluiden palkallisuus vaihtelee eri alojen välillä. Tekniikan alojen harjoitteluista palkallisia on 87 prosenttia, kun terveys- ja hyvinvointialoilla luku on 15 ja kasvatusaloilla 8 prosenttia.
Turun yliopisto päätti vuonna 2021 myöntää yhden harjoittelutuen kaikille opiskelijoille (lukuunottamatta lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisiä harjoitteluja ja opettajankoulutuksen opetusharjoitteluja). Yli sataa eurooppalaista nuorisojärjestöä edustava Euroopan nuorisofoorumi ajaa puolestaan palkattomien harjoitteluiden kieltämistä direktiivillä koko EU:ssa.
10. Kuinka monta prosenttia korkeakouluopiskelijoista ilmoitti, että heille nimetty ohjaaja oli läsnä koko harjoittelun ajan?
Vastaus: 55 % (Akavan opiskelijat, 2019)
Parhaimmillaan harjoittelu on opiskelijalle tai vastavalmistuneelle mahdollisuus soveltaa korkeakoulussa oppimaansa tietoa käytännössä ja saada kokemusta oman alan työtehtävistä. Akavan opiskelijat on laatinut harjoittelusuositukset, jotka muun muassa kannustavat nimeämään harjoittelijalle ohjaajan, jonka työaikaa on varattu harjoittelijan ohjaamiseen ja opastamiseen. Lisäksi suositukset kehottavat harjoittelijaa ja työpaikkaa sopimaan hyvissä ajoin yhteisistä tavoitteista, pelisäännöistä ja palautekäytännöistä.
11. Kuinka monta prosenttia korkeakouluopiskelijoista työllistyi harjoittelupaikkaansa?
Vastaus: 34 % (Akavan opiskelijat, 2019)
Viidennes Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometriin vastanneista ilmoitti, ettei työllistynyt harjoittelupaikkaansa vaikka olisi halunnut. Liekö osa työpaikoista nukkunut onnensa – siis valmiiksi talon tavoille oppineen työntekijän – ohi?
12. Kuinka monta kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa Suomessa on tällä hetkellä?
Vastaus: 20 000 (Opetushallitus, 2020)
Vuosittain Suomessa aloittaa opintonsa noin 5 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, ja tämäkin luku on määrä triplata vuoteen 2030 mennessä. Viimeksi kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloa helpotettiin vuosi sitten, kun heille mahdollistettiin oleskeluluvan saaminen kerralla koko opintojen ajaksi aiemman kahden vuoden sijaan.
13. Kuinka suuri osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista suunnittelee jäävänsä Suomeen valmistumisen jälkeen?
Vastaus: 50 % (Opetushallitus, 2020)
Miltei sama määrä, 59 %, kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista työllistyy Suomeen vuoden sisällä valmistumisestaan. Kun kansainvälisiltä opiskelijoilta kysyttiin, millaiset toimet yhteiskunta- ja korkeakoulupolitiikassa voisivat vaikuttaa heidän päätökseensä jäädä Suomeen, lukeutuivat yleisimpiin vastauksiin yhteiskunnan avoimuutta edistävä politiikka, talouskasvu ja työpaikkojen luominen sekä työmarkkinapolitiikka.
Kuinka monta sait oikein, ja yllättikö jokin? Jatketaan keskustelua somessa – muistathan tagata @mannikkometsa!