Opintotukea 253,69 e /kk, värikkäitä haalareita ja tarinarikkaita solukämppiä ー nämä ovat asioita, jotka tulevat monelle ensimmäisenä mieleen opiskelijoista. Nykypäivänä opiskelijat ovat kuitenkin tätä mielikuvaa huomattavasti moninaisempi ryhmä, jonka kanssa vuorovaikutus vaatii asiantuntemusta.

Opiskelijat ovat moninainen joukko

“Opiskelijakohderyhmä” on hyvin yksinkertaistava käsite. 18-vuotias autonasentajaopiskelija, 40-vuotias osaamistaan päivittävä maisteriopiskelija ja vasta maahan saapunut kansainvälinen tutkinto-opiskelija ovat kaikki paperilla opiskelijoita, mutta he opiskelevat täysin eri tavoin, heidät tavoittaa eri menetelmillä ja he ovat kiinnostuneita eri asioista. Opiskelijoiden moninaisuus tulee yhä lisääntymään vastaisuudessa, kun eri polkujen määrä korkeakouluihin kasvaa ja ihmisiä päätyy moninaisimmilla taustoilla opintoihin.

Opiskelijakohderyhmän tuntemuksessa keskeisin asia on ymmärtää, mitkä asiat ovat opiskelijoille tärkeitä ja mitkä eivät. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää, miten, milloin ja missä kanavissa opiskelijoiden kanssa pääsee vuorovaikutukseen. Nimenomaan aito vuorovaikutus ー ei yksisuuntainen tiedottaminen ー on usein avain vaikuttavuuteen.

Miksi ja mihin kohderyhmätuntemusta tarvitaan?

Kohderyhmätuntemus lisää vaikuttavuutta ja edistää minkä tahansa muutoksen onnistumista. On päivänselvää, että hyvän kohderyhmäymmärryksen avulla on helpompi vaikuttaa sidosryhmien tietoisuuteen, toimintaan ja asenteisiin. Samat lainalaisuudet pätevät myös opiskelijoiden parissa toimiessa. 

Opiskelijat on tunnettava myös siksi, että osaat rajata tavoitteesi kannalta kohderyhmäsi oikein. Kaikki ei ole kaikille ajankohtaista samaan aikaan, ja liiallinen viestintä ydinkohderyhmän ulkopuolisille tahoille on paitsi resurssien haaskausta, myös hölmöä. Rajauksen kriteerejä voivat olla niin vuosikurssi, elämäntilanne, äidinkieli, opintosuunta kuin vapaaehtoistoiminta. 

Viestitulva on todellinen myös opiskelijoiden kohdalla. Siksi korkeakoulun virallinen pääkanava sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilistalla ei takaa sitä, että viestisi tulee nähdyksi vaikuttavuudesta puhumattakaan. “Kaikkea kaikille” viestintä ei toimi, vaan onnistumisen takeeksi ruohonjuuritasolta on löydettävä oikeat ydinviestit, keinot ja kanavat vuorovaikutukselle. Tavoitteesta riippuen tämä voi tarkoittaa niin keskustelua Jodelissa kuin tiedekuntien opetuksen kehittämisryhmissä.

Mistä opiskelijakohderyhmän tuntemus koostuu?

Tuntemuksen ydintä on haettava yhteisistä asioista. Yhteistä opiskelijakohderyhmälle on se, että sen jäsenet opiskelevat jossain oppilaitoksessa, heillä on halu oppia uutta ja ajan myötä he tulevat siirtymään työelämään. Useimmiten heidät tavoittaa jostain valituista kanavista, kuten sähköpostilistojen, someryhmien tai opiskelijajärjestöjen kautta.

Olennaista on myös hahmottaa opiskelijakentän dynamiikka. Opiskelijoiden parissa toimii runsas joukko erilaisia sidosryhmiä ja opiskelijoihin kohdistuu erilaisia intressejä niin yksityiseltä-, julkiselta- kuin kolmannelta sektorilta. Tulevaisuuden osaajien hyvinvointi, työllistyminen sekä eläminen ja asuminen kiinnostaa monia ja tämän ympärillä on lukuisia eri toimijoita. Lisäksi opiskelijat ovat itse aktiivisia järjestötoiminnassa niin aine- ja koulutusalajärjestöissä kuin oppilaskuntatoiminnnassa, yrittäjyydessä ja valtakunnallisessa edunvalvonnassa.

Verkostojen tuntemus on yksi oleellisimmista asioista opiskelijoiden kanssa toimimisessa.  Toimenpiteitä on erittäin haastava toteuttaa yksin, ja siksi niitä suunniteltaessa tulee kartoittaa, mitkä sidosryhmät ovat opiskelijaa lähellä kustakin teemasta. Yhteen sidosryhmään, kuten tuttuun opettajaan tai oppilaitoksen viestintäosastoon, nojaaminen ei takaa onnistunutta lopputulosta. Sopivien sidosryhmien oikea-aikainen osallistaminen ja heidän viestinnän valjastaminen tavoitteen hyväksi edesauttavat vaikuttavuutta ja minkä tahansa muutoksen läpivientiä suuresti. 

Kun toimit opiskelijoiden kanssa, huomioi ainakin nämä

1. Kirjoita ylös, miksi asiasi on tärkeä, ja miksi myös opiskelijoiden tulisi kiinnostua siitä.
   
   
2. Selvitä ainakin perusasiat kohderyhmästäsi: mitä ja missä he opiskelevat? Mitkä sidosryhmät ovat heitä lähellä? Missä kanavissa heidät parhaiten tavoittaa?
   
   
3. Pidä mielessä, että opiskelijat eivät ole yhtenäinen joukko vasta omilleen muuttaneita nuoria, vaan huomattavasti tätä monipuolisempi ryhmä.

‍