Aloitin osa-aikaiset työt Männikkömetsässä maaliskuun alussa. Sittemmin olen saanut vaikuttua ja vakuuttua rennosta, kannustavasta ja kekseliäästä työilmapiiristä, joka Männikkömetsässä vallitsee.

Työni Männikkömetsässä alkoi helmikuun viimeisenä päivänä viikkopalaverilla. En oikein tiennyt, mitä ajatella palaverin asialistasta, jossa varsinaisten asiakohtien seassa vilahtivat muun muassa sanat ”Mäntyakatemia”, ”kevätpäivät” sekä villeimpänä ”päivystävä filosofi”.

Nyt kaksi kuukautta myöhemmin koen päässeeni mainiosti jyvälle siitä, mistä Männikkömetsässä on kyse. Samalla olen ymmärtänyt, että ensimmäisen viikkopalaverini asialista olikin omiaan kuvaamaan Männikkömetsän asennetta, työskentelytapoja ja ilmapiiriä.

Mäntyakatemia. Mäntyakatemialla tarkoitetaan noin puolen tunnin mittaisia koulutuksia, joita me Männikkömetsän työntekijät järjestämme toisillemme säännöllisin väliajoin. Jokainen saa siis vuorollaan jakaa omaa erityisosaamistaan ja nostaa täten osaamistasoa koko yrityksen sisällä.

Viime viikkoina olen oppinut lisää sidosryhmätyöskentelystä, visuaalisen ilmeen viimeistelystä sekä Excelin kanssa kikkailusta. Itse taas avasin järjestämässäni Mäntyakatemiassa non- ja informaalin oppimisen käsitteitä.

Mäntyaketamia on yksi esimerkki siitä, kuinka Männikkömetsässä iloitaan kaikesta siitä osaamisesta, jota jokainen työntekijä tuo yhteiseen pöytään. Toimijoita yhdistää opiskelijaelämän tuntemus ja aktiivinen järjestötausta, mutta jokainen tuo yritykseen myös omaa, uniikkia osaamistaan. Erilaisten opintopolkujen ja kokemusten myötä jokaiselle on kehittynyt omat vahvuutensa, jotka Männikkömetsässä tunnistetaan mielestäni hyvin.

Moninaisuudesta otetaan kaikki irti myös asiakasprojekteissa. Uusi projekti alkaa joka kerta perusteellisella keskustelulla männikkömetsäläisten vahvuuksista, joista voisi olla hyötyä kyseisessä projektissa. Keskustelun pohjalta syntyy työnjako, joka huomioi myös muut käynnissä olevat työtehtävät, jottei kenenkään hyvinvointi ja jaksaminen vaarannu.

Mäntyakatemia on mielestäni loistokonsepti, sillä se synnyttää tilaa uusille ideoille ja toimintatavoille sekä mahdollistaa toimijoiden välisen vertaisoppimisen myös asiakasprojektien ulkopuolella. Parhaassa tapauksessa kollegoiden kouluttaminen auttaa ymmärtämään paremmin myös omia vahvuuksia.

“Jokainen tuo yritykseen omaa, uniikkia osaamistaan.”

Kevätpäivät. Männikkömetsän vuosikelloon kuuluu ainakin neljä virkistyspäivää – siis tietenkin kevät-, kesä-, syys- ja talvipäivät. Lienee turha selittää pidemmin, miten iso merkitys virkistyspäivillä on työhyvinvoinnille ja yhteishengelle. Sen sijaan tahdon raottaa tämän vuoden kevätpäivien ohjelmaa, johon minäkin sain ilokseni osallistua huolimatta siitä, että olin työskennellyt Männikkömetsässä kaksi päivää enkä kokenut oloani vielä kovin epävirkeäksi.

Kevätpäivät alkoivat lounaalla Jyväskylän yliopiston kirjaston uudessa ravintolassa, Taiteessa. Sitä seurasi toimitusjohtaja Aapelin valmistelema kiertokävely Älylän kaupunginosassa, iltapäivätee Teeleidissä sekä vierailu Jyväskylän taidemuseoon. Kaikki kolme kohdetta olivat männikkömetsäläisille jokseenkin vieraita, mutta herättivät paljon kiinnostusta ja keskustelua.

Hauskan iltapäivän myötä Jyväskylän historia, kulttuuri ja palvelutarjonta tulivat jälleen hieman tutummiksi. Männikkömetsän toimijoista huokuukin innostus ymmärtää mahdollisimman hyvin yrityksensä toimintaympäristöä ja sitä, miten vaikkapa omaa kotikaupunki Jyväskylää voisi entisestään kehittää ja millaisia oppeja sieltä voisi viedä muihin kuntiin.

Aluekehitys kietoutuu luontevasti yhteen opiskelijaelämän asiantuntijuuden kanssa, ovathan opiskelijat ja vastavalmistuneet kiistaton elinvoiman lähde. Se, että suurin hupi virkistyspäivänäkin oli kaupunkiin tutustuminen, kertonee jotain männikkömetsäläisten kiinnostuksesta aihetta kohtaan.

“Aluekehitys kietoutuu luontevasti yhteen opiskelijaelämän asiantuntijuuden kanssa.”

Päivystävä filosofi. Opiskelijaelämään kuuluu lähtemättömästi kokeilunhalu ja hulluttelu, ja niistä Männikkömetsässä on pidetty onnistuneesti kiinni myös maisterin papereiden kolahdettua kunkin postilaatikkoon. Päivystävä filosofi on tempaus, jossa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksen amfiteatterilla päivystää vappuaattona – aivan oikein – filosofi, jolta ohikulkijat voivat kysyä mitä vain vapun ontologiasta lähtien.

Kyseessä on ensimmäinen Männikkömetsän oma tapahtuma, ja se on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Mephisto ry:n kanssa.

Summaten voisi siis sanoa, että viimeisinä kahtena kuukautena olen vaikuttunut Männikkömetsän toimijoiden kannustavasta suhteesta toisiinsa, intohimosta omaan tekemiseen sekä idearikkaasta ja kokeilunhaluisesta asenteesta. Kyllä näiden tyyppien kanssa kelpaa töitä tehdä.

‍