Opiskelijakokemusta tulee kehittää kokonaisuutena

Aapeli Tourunen
18.1.2024

Hyvä opiskelijakokemus lisää korkeakoulun houkuttelevuutta, edistää opiskelijoiden sujuvaa valmistumista sekä parantaa yleistä tyytyväisyyttä opintoihin. Voi sanoa, että opiskelijakokemuksen kehittäminen on noussut strategiseen asemaan korkeakouluissa ja siten laajasti kiinnostavaksi aiheeksi. Mutta mitä opiskelijakokemus oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voidaan kehittää?

Opiskelijakokemukseen vaikuttaa valtava määrä asioita, mutta erityisesti itse opetus, opiskelijan palvelut, tilat ja järjestelmät. Ajattelen, että opiskelijakokemusta kannattaa katsoa holistisesti: se on enemmän kuin osiensa summa. Avaan ajatusta tarkemmin tekstissä.

Onko opiskelija asiakas? Opiskelijakokemus muutoksessa

Erityisesti kv-opiskelijoiden määrän lisääntyminen ja lukukausimaksujen kasvu tekee opiskelijakokemuksen kehittämisestä ajankohtaisen teeman korkeakouluissa. Kun opiskelija maksaa itse yhä suuremman osan koulutuksestaan, muutos vaikuttaa väistämättä korkeakoulun ja opiskelijan dynamiikkaan.

On ymmärrettävää, että opiskelijan ajattelu asiakkaana herättää ristiriitaisia näkökulmia ja voimakkaita tunteita. Muutos diskurssissa puhtaasti sivistyksen ja koulutuksen edistämisestä kaupallisempaan asiakaslähtöisyyteen on ajatusmaailmallisesti suuri. Eriäviä näkökantoja puolesta ja vastaan on helppo ymmärtää. Avainasemassa on se, miten opiskelijan – tai asiakkaan – suhde korkeakouluun määritellään.

Sanat luovat todellisuutta, siksi käsitekeskustelua tarvitaan

Mikäli opiskelijan näkeminen asiakkaana typistää opiskelijan aseman passiiviseksi toimijaksi ja tekee korkeakoulusta pelkän palveluntuottajan, ajaudumme ojasta allikkoon. Toisaalta modernissa asiakaslähtöisyydessä organisaation oman identiteetin ja arvojen säilyttäminen on kunniassa, joten kapeaa tulkintaa osapuolten rooleista tuskin kukaan ajaa.

Mutta onko pakko puhua asiakkaasta tai asiakaslähtöisyydestä? Eikö opiskelija- tai kohderyhmälähtöisyys olisi korkeakoulumaailmaan sopivampi ilmaus? Vaikka yksiselitteistä vastausta ei tähän ole, on asiakas-termin käytölle kuitenkin perusteensa. Lukukausimaksujen yleistyminen luo opiskelijoille nimittäin aivan uudella tavalla odotuksia opetusta ja opiskelua kohtaan. Kansainväliset opiskelijat maksavat korkeakoululle ja saavat sitä vastaan koulutusta, eli ovat asiakassuhteessa.

Tärkeä keskustelunaihe on myös koulutuksen ja opiskelijapalveluiden tasa-arvo. Jos lukukausimaksullisten opiskelijoiden opiskelijakokemusta halutaan kehittää esimerkiksi ohjausta ja muita palveluita parantamalla, samat kehitystoimenpiteet on tehtävä kaikille opiskelijoille. Ainakin nykyisin tämä vaikuttaa olevan yhteinen näkemys.

Lyhyt oppimäärä: mitkä asiat vaikuttavat opiskelijakokemukseen?

Opiskelijakokemuksen kehittämisestä kiinnostuneen on mielestäni tärkeä ymmärtää, että vain osa opiskelijakokemukseen vaikuttavista asioista on korkeakoulun itsensä hallittavissa. Esimerkiksi opiskelija-asuminen, opiskelijajärjestöjen toteuttamat tapahtumat ja toiminta sekä kaupungin palvelut vaikuttavat opiskelijakokemukseen, mutta ne eivät niin sanotusti ole korkeakoulun näpeissä. Tarvitaan siis yhteistyötä. Esimerkiksi opiskelijoille tärkeä työ- ja harjoittelumahdollisuuksien lisääminen vaatii tiivistä yhteistyötä elinkeinoyksikön, yrittäjäjärjestön ja työllisyyspalveluiden sekä tietysti työnantajien kanssa.

Tärkein opiskelijakokemukseen vaikuttava tekijä on kuitenkin itse opiskelu, eli opintojen sisältö, opetussuunnitelma, opetushenkilöstö, opintojen joustavuus ja niin edelleen. Miten esimerkiksi koulutus valmistaa työelämään? Onko opiskelujen eteneminen selkeää? Löytyykö vaadittavat tiedot kurssien ilmoittautumisista ja tutkinnon hakemisesta ilman salapoliisin taitoja? Opintojen lisäksi opiskelijalle ovat tärkeitä kaikki opiskeluun liittyvät palvelut, kuten ohjaus, opiskelijahyvinvointi, liikuntapalvelut ja valmistuminen sekä alumnitoiminta.

Viimeisenä mainittakoon vielä kolme erillistä asiaa: tilat, viestintä ja yhteisöllisyys. Viihtyisät tilat, opiskelijat hyvin tavoittava viestintä sekä yhteisöllisyyden kokemus ovat kaikki erittäin tärkeitä opiskelijakokemuksen muodostumisessa. Oma lukunsa on tietysti järjestelmäasiat, kuten käyttäjätunnusten saaminen ja lukuisten sähköisten palveluiden toimivuus.

Korona-ajan jälkeen opiskelu on siirtynyt luentosalien lisäksi enemmän ja enemmän kotona, kirjastossa ja muissa opiskelutiloissa tapahtuvaksi toiminnaksi etä- ja monimuotototeutusten myötä. Siksi luentosalien sijaan muilla tiloilla on jopa suurempi vaikutus opiskelijoiden viihtyvyyteen. Paikkariippumattomuus myös haastaa opiskelijoiden tavoittamista ja sosiaalisia kontakteja, eivät näissä osa-alueissa onnistuminen ole enää itsestään selvää. Siksi näihin kysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja.

Kehitä opiskelijakokemusta kuuntelemalla, osallistamalla ja johtamalla kokonaisuutta

Miten opiskelijakokemusta kehitetään? Näen, että opiskelijakokemus on niin laaja kokonaisuus, että sen kehittämiseksi on välttämätöntä tehdä laaja-alaista yhteistyötä niin korkeakoulun sisällä kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Vaikka kattavaa listaa tehtävistä toimenpiteistä on mahdotonta antaa, tässä kolme tärppiä, jota suosittelen vahvasti hyödyntämään:

  1. Johda kokonaisuutta: Opiskelijakokemuksen kehittäminen kokonaisuutena vaatii kykyä katsoa isoa kuvaa. Jos opiskelijakokemusta halutaan kehittää kokonaisuutena, vaaditaan taho, joka osaa nähdä opetuksen, opiskelijan palvelut ja muut kokemukseen vaikuttavat tekijät laaja-alaisesti. Kokonaisuutta johtaessa tulee määritellä opiskelijakokemuksen tavoitteet ja prioriteetit sekä suunnitella opiskelijakokemukseen vaikuttavien tekijöiden kehittämistä niistä käsin.
  2. Kuule ja osallista opiskelijoita sekä henkilöstöä: Opiskelijat ja henkilöstö ovat korkeakoulun tärkeimpiä sidosryhmiä ja heidän näkemyksiä tulee kuunnella tarkkaan.  Korkeakouluilla on usein kuulemiseen hyviä ja vakiintuneita foorumeita, joiden lisäksi kyselyt, työpajat ja viestinnän keinot kannattaa ottaa käyttöön. Vaikka osallistaminen vie aikaa, se antaa keskeistä tietoa kehitystyön tueksi ja sitouttaa opiskelijat ja henkilöstön muutoksiin.
  3. Projektista jatkuvaksi prosessiksi: Opiskelijakokemusta kehittävät kaikki korkeakoulut, usein erilaisten projektien muodossa. Tärkeä kysymys on, miten opiskelijakokemuksen kehittämistä voitaisiin tehdä jatkuva prosessi, jolla on säännölliset toimenpiteet ja yhteistyömallit, ja jonka tuloksia voitaisiin mitata? Hyödyllistä on myös tunnistaa, missä kaikissa foorumeissa kehitystyötä tehdään sekä pyrkiä päällekkäisyyksien karsimiseen ja yhteistyön tiivistämiseen.

Kuka vastaa opiskelijakokemuksen kehittämisestä kokonaisuudessaan?

Korkeakouluissa tehdään valtavan paljon hyvää työtä opiskelijakokemuksen kehittämiseksi. Väitän kuitenkin, että työtä tehdään edelleen hyvin pistemäisesti, jolloin kehitetään tiettyä opiskelijakokemuksen osa-aluetta. Vastaako korkeakoulussa kuitenkaan mikään taho siitä, että opiskelijakokemusta kehitetään kokonaisuutena johdetusti, osallistaen ja prosessinomaisesti?

Lopuksi ei voi liikaa korostaa murrosta, jossa olemme ja sen kokoluokkaa. Ikäluokkien pienentyessä, kilpailu sekä kotimaisista että kansainvälisistä hakijoista kiristyy. Lukukausimaksut tuovat oman mausteensa kokonaisuuteen. Kaikki tämä asettaa korkeakoulut uuteen tilanteeseen, jossa päätöksiä ja linjauksia omista periaatteista sekä painopisteistä on tehtävä. Tämä vaatii laajaa keskustelua ja systemaattista työtä koko yhteisön voimin, jotta korkeakoulu mukautuu tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksiin.

Kirjoittajasta

Aapeli on Jyväskylän yliopistosta valmistunut kauppatieteen maisteri, pääaineenaan viestinnän johtaminen. Hän on osallistunut opiskelijakokemuksen kehittämiseen opiskelijana, ylioppilaskunnan toiminnassa ja Männikkömetsä Oy:n kautta. Aapeli on kiinnostunut opiskelijakokemuksen kehittämisestä, koska opiskelu on ihmisen parasta aikaa.

Aapeli Tourunen

Aapeli Tourunen

Aapeli, synonyymi rauhallisuudelle, luotettavuudelle ja uuden kehittämiselle. Tämä pyöräteiden suurkuluttaja on parhaimmillaan, kun hän pääsee yhdistämään viestinnän ja konseptoinnin. Todellinen korkeakoulumaailman kenttätutka, joka tuntee opiskelijoiden ja oppilaitosten mielenmaiseman sekä pitovoiman anatomian. Opiskellut viestinnän johtamista Jyväskylän yliopistossa. Aina valmis hyvälle idealle.