Kun opiskelija putosi puusta - ja päätyi työelämään

Sakari Siilin
28.11.2023

Mitä tapahtuu, kun opiskelija hakee opintokansliasta tutkintotodistuksen ja lempeän kädenpuristuksen jälkeen suuntaa työelämän poluille? Avautuuko edessä mahdollisuuksien valintatalo maailman muuttamiseen vai syöksyykö tuore alumni Babylonian rattaiden jyrsittäväksi?

Totuus on varmasti näiden ääripäiden välissä, mutta yksi asia muuttuu kokemuksemme mukaan tuolla symbolisella hetkellä opintokansliassa. Opiskelijamaisen tekemisen asenne katoaa valtaosalta ihmisistä.

Mitä tarkoittaa opiskelijamainen tekeminen?

Ennen kuin tutkimme tarkemmin, mitä valmistumisen hetkellä tapahtuu ja miksi aihe on Käpyjä-tekstin arvoinen, pysähdytään opiskelijamaisen tekemisen anatomiaan.

Tiivistettynä opiskelijamainen tekeminen tarkoittaa kokemuksemme mukaan:

  • Rohkeutta toteuttaa ajoittain jopa hulluiksi luokiteltavia ideoita. Opiskelijana on henkinen vapaus heittäytyä täysillä uusiin ideoihin ilman, että pelkää menettävänsä “saavutettuja etuja” tai statusta. Ideat tuottavat myös usein muutakin lisäarvoa kuin vain taloudellista, kuten hupia ja hyvinvointia.
  • Avoimuutta myöntää oma epätäydellisyys. Opiskelijana ei tarvitse edes uskotella muille, että osaa kaikki tiedot ja taidot etukäteen. Tämä tiedetään yleisesti, minkä lisäksi asia myönnetään avoimesti ja tehtävät luvataan opetella ja suorittaa niin hyvin kuin osataan.
  • Resurssien niukkuus tuo luovuuden esille. Opiskelijabudjetti on maineensa veroinen, mutta siinä on etunsa: se pakottaa olemaan luova. Kun esimerkiksi kaupungin isointa tilaa tai nimekkäintä staraa ei voi hankkia omaan tapahtumaan, on keksittävä vaihtoehtoisia toteutustapoja. Tämä ohjaa löytämään yhteistyön ja tekemisen uusia muotoja, joissa rahaa ei välttämättä vaihdeta, vaan lisäarvoa tuotetaan tarjoamalla jotain vieläkin arvokkaampaa, merkityksellisyyttä toiselle osapuolelle.
  • Kriittisyyttä kyseenalaistaa vakiintuneita käsityksiä ja vanhoja toimintatapoja. Vanhassa voi olla välillä parempi, mutta ei aina. Opiskelijoita kannustetaan kriittisyyteen opinnoissa ja tämä taito on vielä herkässä valmistumisen kynnyksellä. Siksi opiskelijat uskaltavat kysyä miksi-kysymyksiä.
Opiskelijamainen tekeminen on rohkeaa vastavirtaankin kulkemista, jossa hyvän idean toteuttamiseksi keksitään ratkaisut niukoista resursseista huolimatta.

Tässä kohtaa lienee jokseenkin ilmeistä, minkä takia opiskelijamaisella tekemisellä on paikkansa työelämässä. Kukapa ei haluaisi työkaveriksi tai yhteistyökumppaniksi henkilöä, joka valmistuttuaankin uskaltaa kyseenalaistaa rohkeasti kalkkiutuneita käsityksiä, ehdottaa uutta, mutta samalla myöntää oma haavoittuvaisuutensa parhaimpaansa pyrkien.

Miksi ja minne opiskelijamainen tekeminen katoaa työelämässä?

Tätä olemme pohtineet Männikkömetsässä runsaasti. Muistan omilta opiskelu- ja järjestöajoilta jo, miten yritysvierailuilla, eli excuilla alle vuoden työelämässä olleet vastavalmistuneet kertoivat etääntymisestään opiskelijan mielenmaisemasta seuraavasti:

“Mahtavaa kuulla tuoreita ja uusia ideoita!”

“Olen jo itse niin kaukana opiskelijoiden maailmasta. Hienoa, että tulitte ja toitte uutta energiaa toimistolle!”

Mielikuvat Babylonian rattaista eivät ole siis aivan tuulesta temmattuja. Toisaalta olisi naiivia sanoa työelämän ikeen olevan pelkkä paha peikko, joka syö idealismin ja kehityksen.

Kiireen, aidosti opiskelijabudjetteja isompien resurssien tuoman helppouden, valta-asetelmien ja johtamisen sijaan haluan nostaa tikun nokkaan tiedostamattomuuden. Harva vastavalmistunut osaa edes ajatella opintokansliassa, miten nopeasti työelämän käytänteet imaisevat mukaansa. Opiskelijamaista tekemistä ei osata ajatella valttikorttina suhteessa kokeneempiin kollegoihin, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää. Kukapa miettisi ensimmäisenä myöntävänsä oman epätäydellisyytensä, kun tavoitteena on luoda omaa asiantuntijuutta.

Tiedostamalla opiskelijamaisen tekemisen potentiaalin työelämässä, asennetta pystyy kuitenkin vaalimaan opintokansliasta neukkareihin asti. Tällöin tuoretta näkemystä ja kehitysintoa riittää ensimmäisten työvuosien jälkeenkin.

Lisäksi aina voi soittaa meille ja pyytää männikkömetsäläiset apuun. Opiskelijamainen tekeminen on meillä selkärangassa ja vaalimme sitä päivittäin. Siksi tuomme repullisen tätä asennetta jokaiseen projektiin tai tapaamiseen, jossa olemme mukana!


Sakari Siilin

Sakari Siilin

Kehtaamisen mestari, sanaseppo ja entinen järjestöjyyrä. Saken tapaa yleensä työhaalarit päällä kädet savessa tekemässä sitä, mitä milloinkin tarvitaan. Ahkera ja järjestelmällinen tekijä, joka taitaa niin pirskahtelevat postaukset kuin työpajojen ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisen koukerot. Opiskellut puheviestintää Jyväskylän yliopistossa. Wanna be triathlonisti, jonka paheena on kokouspullat.