Opiskelijakaupungit Rovaniemeltä Turkuun ovat huomanneet, että kaupunkien veto- ja pitovoimaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tässä tekstissä esittelen, miten me Männikkömetsässä olemme osallistaneet opiskelijoita ja laatineet toimenpidesuunnitelmia veto- ja pitovoiman kehittämiseen.

Veto- ja pitovoimassa on suurelta osin kyse yksinkertaisista asioista. Onko kaupungissa houkuttelevia opintomahdollisuuksia? Pääseekö kampukselle bussilla tai pyörällä alle vartissa? Onko valmistuville tarjolla tukea harjoittelu- ja työpaikkojen löytämiseen?

Selvää on, että veto- ja pitovoimaista opiskelijakaupunkia ei tehdä yksin. Kaupungit tarvitsevat työhön avukseen laajaa sidosryhmien verkostoa. Työtä tehdään lukemattomilla foorumeilla niin opiskelijajärjestöjen, oppilaitosten, yritysten, opiskelija-asumisen, tapahtuma- ja kulttuuritoimijoiden ja monien muiden tahojen kanssa.

Oleellista on kysyä opiskelijoilta, mitä parannuksia kaupungissa tulee tehdä. Veto- ja pitovoimaa voidaan kehittää ainoastaan opiskelijoita kuulemalla, ja tämä tulee tehdä systemaattisesti ja laajalla otannalla. Toinen tärkeä asia on varmistaa, että yhteistyö on koordinoitua ja vastuu on selkeästi jaettu toimijoiden kesken.

Kehitystyön tueksi tarvitaan laajasti tietoa opiskelijoilta

Veto- ja pitovoiman kannalta  on tärkeää kerätä tietoa siitä, mitä vahvuuksia ja kehityskohteita opiskelijat näkevät kaupungissa. Tärkeää on kerätä tietoa laaja-alaisesti niin, että tietoa on eri oppilaitosten opiskelijoista, kieli- ja ikäryhmistä, kv-opiskelijoilta ja niin edelleen. Opiskelijat ovat entistä moninaisempi joukko, mikä on oleellista huomioida opiskelijoita osallistaessa.

Hyviä keinoja datan hankkimiseksi on toteuttaa kysely opiskelijoille sekä järjestää työpajoja. Kyselyn avulla saadaan määrällistä dataa, jota voidaan analysoida ja tarkastella monesta näkökulmasta. Tiiviillä yhteistyöllä sidosryhmien kesken varmistetaan, että kyselyyn saadaan runsaasti vastauksia.

Työpajat puolestaan auttavat saamaan syvällistä tietoa opiskelijoiden näkemyksistä. Työpajojen avulla kyselyn kautta saatua dataa voidaan pureskella tarkemmin ja luoda kehitysehdotuksia ongelmiin.

Mistä aiheista tietoa kannattaa kerätä? Veto- ja pitovoiman kehittämisen kannalta tärkeitä ovat ainakin:

• Opintomahdollisuudet ja oppilaitokset  | Ovatko alueen oppilaitokset ja opiskelumahdollisuudet houkuttelevia?
• Asuminen ja elinkustannukset | Löytyykö kaupungista opiskelijoiden toivomia asuntoja mieluisalla sijainnilla sekä kohtuulliseen hintaan?
• Liikkuminen ja julkinen liikenne  | Mitä opiskelijat ajattelevat esimerkiksi lähi- ja kaukoliikenteestä? Onko kaupungin pyöräverkko riittävä?
• Työ- ja harjoittelumahdollisuudet  | Kuinka tietoisia opiskelijat ovat alueen mahdollisuuksista? Millaista tukea opiskelijat toivovat?
• Turvallisuus  | Koetaanko eri kaupunginosat turvalliseksi? Mitä turvallisuuden eteen voitaisiin tehdä?
• Palvelut | Onko kaupungissa riittävät palvelut ja ovatko ne opiskelijoille saavutettavia?
• Yhteisöllisyys | Mistä opiskelijat löytävät sosiaaliset piirit opinnoissa ja niiden ulkopuolella? Muodostuuko kaupunkiin yli opintorajojen ylittäviä sosiaalisia suhteita?
• Tapahtumat ja kulttuuri | Millaisia tapahtumia opiskelijat toivovat? Mitä toiveita opiskelijoilla on kulttuuritarjonnan kehittämiseksi?

Toimenpidesuunnitelmasta konkreettista apua veto- ja pitovoimaan

Mielestäni on tärkeää, että tietoa ei kerätä vain tiedon keräämisen ja viestinnällisen hyödyn takia. Oleellista on luoda saadun tiedon pohjalta ehdotuksia kaupungin toiminnan kehittämiseksi. Me Männikkömetsässä olemme ristineet tällaisen dokumentin toimenpidesuunnitelmaksi.

Toimenpidesuunnitelma on konkreettinen työkalu kaupungeille ja sidosryhmille kaupungin veto- ja pitovoiman kehittämiseksi. Siihen tulee kirjata opiskelijoilta kerätyt kehityskohteet. Jokaiselle toimenpiteelle tulee kirjata:

• Toimenpide | Konkreettinen teko, jolla veto- ja pitovoimaa lisätään.
• Aikataulutus | Kuinka korkean prioriteetin toimenpide on kyseessä?
• Vastuutaho | Mikä organisaatio toimenpiteestä on eniten vastuussa?
• Resurssit | Arvio toimenpiteen toteuttamisen kustannuksista tai henkilöstöresursseista

Millaisia toimenpiteitä opiskelijat siis toivovat? Lyhyesti: varsin käytännönläheisiä, lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä toteutettavia ja usein myös melko edullisia. Esimerkiksi eräässä kaupungissa opiskelijat toivoivat keskustassa järjestettävää opiskelijatapahtumaa, parempia iltayhteyksiä paikallisliikenteeseen ja enemmän tietoa alueen työllistymismahdollisuuksista.

Toimenpidesuunnitelman valmistumisen jälkeen kriittistä on, että suunnitelma jalkautetaan kaupungin ja sidosryhmien keskuuteen. Monilla kaupungeilla on jo nyt olemassa foorumeita, joissa oppilaitokset ja kaupungit kohtaavat.

Lopun kiteytyksenä totean,  että kaupunkien olisi hyödyllistä ottaa opiskelijat ja heidän tarpeensa nykyistä paremmin huomioon jo opintojen aikana. Nykyisin monelle opiskelijalle opiskelupaikkakunnasta jää käteen vain joukko opiskelukavereita ja hieno elämänvaihe, vaikka kaupungit voisivat tarjota opiskelijoille paljon muutakin. Näin opiskelijoilla olisi enemmän syitä jäädä kaupunkiin yrittämään, työskentelemään ja harrastamaan valmistumisen jälkeen.

Edistämme kaupunkien veto- ja pitovoimaa opiskelijalähtöisesti

Me Männikkömetsässä haluamme, että Suomen monipuoliset opiskelijakaupungit menestyvät omilla vahvuuksillaan, ja että niiden kehittämisessä kuullaan laajasti opiskelijoita. Vaihdamme mielellämme ajatuksia opiskelijoiden osallistamisesta veto- ja pitovoiman kehittämisessä. Olemme työskennelleet aiheen parissa jo kolmessa suomalaisessa opiskelijakaupungissa, joista Joensuulle toteuttamemme projekti valmistui vuodenvaihteessa.

“Yhteistyö Männikkömetsän kanssa oli sujuvaa ja kommunikointi helppoa. Tilaajan toiveet otettiin hyvin huomioon. Asiantuntevaa työpajojen fasilitointia, kattavaa raportointia ja tulosten analysointia toimenpide-ehdotuksineen. Suosittelen Männikkömetsää erityisesti työpajojen fasilitointiin, joka hoituu rennon varmalla otteella avoimessa ilmapiirissä.” - Tiia Turunen, projektipäällikkö, Opiskelijakaupunki Joensuu