Tilastokeskus julkaisi lokakuussa 2025 päivitetyt tiedot Suomessa opiskelevista korkeakouluopiskelijoista. Tässä artikkelissa nostamme esiin keskeisiä havaintoja kansainvälistenopiskelijoiden määrän kehityksestä 2000-luvulla niin valtakunnallisesti kuin maakunnittain tuoreiden tietojen valossa.

Korkeakouluopiskelijoiden määrä jatkaa kasvuaan

Korkeakouluissa opiskeli vuonna 2024 yhteensä 349 745 opiskelijaa – 47 821 enemmän kuin vuonna 2014. Kasvu selittyy erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärien nousulla. Kymmenessä vuodessa AMK-opiskelijoiden määrä on kasvanut lähes 38 000:lla, kun taas yliopisto-opiskelijoiden määrä on kasvanut alle 10 000:lla opiskelijalla. Ammattikorkeakoulujen merkitys korkeakoulutuksesta Suomessa on siis kasvanut huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä ennätyslukemissa

Vuonna 2024 Suomessa opiskeli yhteensä 37 252 kansainvälistäopiskelijaa – 17 000 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa ammattikorkeakouluissa opiskelee myös enemmän kansainvälisiä opiskelijoita kuin yliopistoissa. Molemmilla koulutusasteilla kasvu on ollut erittäin nopeaa koronan jälkeisenä aikana, eikä korona muodostanut käytännössä minkäänlaista kuoppaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määriin (ks. Kuva 1).

Kansainvälisten opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on noussut noin 7 prosentista (2014) 11 prosenttiin (2024).

Kuva 1. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän ja osuuden kasvu ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa vuosina 2004–2024. Lähde: Tilastokeskus

Maakunnalliset erot kasvussa

Kansainvälisten opiskelijoiden määrän osuus ei ole jakautunut tasaisesti eri maakunnissa. Vuonna 2024 neljässä maakunnassa kansainvälisten opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista ylitti 15 %, joka on selkeästi yli valtakunnallisen keskiarvon. Nämä maakunnat olivat Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kainuu ja Kanta-Häme. Kansainväliset opiskelijat muodostavat ammattikorkeakoulujen opiskelijoista jokaisessa maakunnassa 3 - 16 prosentin osuuden, mutta yliopisto-opiskelijoista osassa maakunnista kansainvälisten opiskelijoiden osuus nousee jopa yli 40 % kaikista yliopisto-opiskelijoista.

Kuva 2. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista maakunnittain (2024) Lähde: Tilastokeskus

Absoluuttisesti suurin kasvu on tapahtunut maakunnissa, joissa on eniten korkeakouluopiskelijoita: Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suhteellisesti kansainväliset opiskelijat ovat kuitenkin jakautuneet laajasti eri puolille Suomea.

Poikkeuksiakin on: Lapissa ja Etelä-Savossa kansainvälisten opiskelijoiden määrä on laskenut kymmensessä vuodessa. Etelä-Savon kehitystä selittää osaltaan Savonlinnan yliopistokampuksen lakkauttaminen vuonna 2018, joka on romauttanut opiskelijamäärät maakunnassa ja samalla myös kansainvälisten opiskelijoiden määrän.

Kuva 3. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrän muutos maakunnittain (2024) Lähde: Tilastokeskus

Muutos näkyy korkeakoujen lisäksi myös kaupunkien toiminnassa ja palvelutarpeessa

Korkeakouluopiskelijoiden määrä yleisesti on kasvanut kaikissa maakunnissa viimeisen kymmenen vuoden aikana 7 – 41 prosenttia. Ikäluokkien pieneneminen ei ole vielä heijastunut opiskelijamääriin, ja kansainvälisten opiskelijoiden kasvu on tukenut opiskelijamäärien kokonaiskasvua useissa maakunnissa.

Monissa maakunnissa kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa satoja prosentteja, joka heijastuu väistämättömästi maakuntien toimintaan laajasti. Esimerkiksi Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut yli kolminkertaiseksi hyvin lyhyessä ajassa, joka vaikuttaa suoraan niin korkeakoulujen kuin maakunnan kaupunkien toimintaan vieraskielisen väestön kasvaessa maakunnassa. Kansainväliset opiskelijat ovat myös vanhempia kuin aiemmin, joten he tuovat usein myös oman perheensä mukanaan heti tai vuoden päästä opiskeluiden alettua. Perheille ei ole korkeakoulujen tarjoamia tukipalveluita tai yhteisöä, joten heidän kotiutumisensa jää kuntien harteille.

Kuva 6. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden prosentuaalinen muutos maakunnittain Lähde: Tilastokeskus

Kansainvälisten opiskelijoiden merkitys ei ole vähenemässä –päinvastoin. Yhä useampi heistä suorittaa Suomessa koko tutkinnon, eikä vain maisteritutkintoa, joten tämän päivä kansainväliset opiskelijat ovat pidemmän aikaa Suomessa. Tämä asettaa kunnille ja korkeakouluille uudenlaisen haasteen ja mahdollisuuden: miten varmistamme, että nämä tällä hetkellä Suomessa opiskelevat 37 000 opiskelijaa löytävät paikkansa Suomessa myös valmistumisen jälkeen?

Kasvava määrä opiskelijoita vaatii myös kasvavaa määrää palveluita, jotka tulee tuottaa vähenevien resurssien avulla kunnissa ja korkeakouluissa.