Suomen ensimmäisellä ammatikirjailijalla Juhani Aholla oli Lastuja, edesmenneellä ainejärjestölläni Imagolla oli Kärki ja meillä Männikkömetsällä on Käpyjä. Hyvät ajatukset tarvitsevat kasvualustan, jotta niillä olisi vaikutusta.
Männikkömetsän ajatukset itävät täältä Käpyjä-blogista, johon raapustamme näkemyksiä korkeakoulumaailmasta ja julkisista organisaatioista. Aivan hetkeen on kuitenkin turha odottaa Käpyjä, sillä jos luet tätä tekstiä heinäkuussa, olemme lomalla.
Miksi Käpyjä?
Käpyjä-blogin tarkoitus on auttaa lukijoitamme ymmärtämään opiskelijakohderyhmää ja julkisten organisaatioiden toimintaa paremmin. Haluamme antaa teille lukijoille pilkahduksia nykypäivän opiskelijaelämästä, mutta myös jakaa näkemyksiämme julkisten organisaatioiden arjesta.
Koemme, että voimme antaa molempiin teemoihin uutta ja opiskelijahenkistä näkemystä. Parhaiten olemme onnistuneet, jos onnistumme ravistelemaan vakiintuneita käsityksiä ja pinttyneitä mielikuvia. Blogi – kuten mikä tahansa muukin viestinnällinen tuotos – on kallis ja turha, jos se ei herätä mitään reaktiota.
Mitään selkeää kaavaa Käpyjä-blogissa tuskin tulee olemaan. Välillä aiheena voi olla iso kuva ja taas toisaalta välillä on hyvä keskittyä yksityiskohtiin. Tosikkojen kannattaa suunnata toisaalle. Myöskään jargonia ja myyntiä edistäviä konsulttisanoja Käpyjä-blogista on turha etsiä.
Mitä aiheita on luvassa syksyllä?
Mielestäni parhaat tekstit vaativat syntyäkseen aikaa ja runsaasti kilometrejä polkupyörän selässä. Jotta blogin idea konkretisoituisi teillekin, paljastan jo nyt otsikkotasolla muutaman mielen päällä pyörivän aihion:
- Opiskelijahenkisyys: mitä se on, miksi se karisee pois siirtyessä työelämään ja miksi tämä on huono asia
- Pitovoima: ajatuksia ja toimenpide-ehdotuksia, miten valmistuneet opiskelijat saataisiin jäämään kotikaupunkiimme Jyväskylään
- Vaikuttavuus hankkeissa: miten vaikuttavuutta mitataan ja mitä julkisella rahalla saadaan aikaan?
Näitä teemoja hauduttelen kesän pyörälenkeillä.
Erinomaista ja ennen kaikkea kiireetöntä kesää!
