Puntaroiva kansalaispaneeli: ratkaise vaikeat kysymykset rakentavasti ja avoimesti
Kuluvalla 2020-luvulla tarve yhteiskunnalliselle keskustelulle on huutava. Päätöksenteon ja demokratian vahvistamiseksi on tärkeää, että keskustelu on avointa, faktoihin perustuvaa ja ratkaisukeskeistä.
Me Männikkömetsässä näemme, että ajassamme ei ole puutetta mielipiteitä vahvasti jakavista teemoista, joihin kuitenkin tarvitaan päätös. Näitä teemoja ovat esimerkiksi:
- Kouluverkon tulevaisuus ja nuorten määrän väheneminen: miten varmistetaan laadukas ja kustannustehokas opetuksen järjestäminen tilanteessa, jossa nuorten määrä vähenee?
- Terveydenhuollon palveluiden järjestäminen: miten turvataan laadukkaat ja saavutettavat palvelut tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset ja väestön tarpeet kasvavat?
- Metsien hoito ja luonnonsuojelu: miten sovitetaan yhteen taloudellinen hyöty, luonnon monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet tavalla, joka kestää tuleville sukupolville?
Puntaroiva kansalaispaneeli takaa parempia päätöksiä
Kansalaiskeskustelun käyminen tukee päätöksentekoa ja varmistaa, että päätöksille on tuki niiltä henkilöiltä, joihin päätökset vaikuttavat. Kun ihmiset pääsevät yhdessä pohtimaan ja puntaroimaan eri näkökulmia, päätöksenteon pohja vahvistuu ja näkemykset monipuolistuvat.
Parhaimmillaan kansalaiskeskustelu tuo viranhaltijoiden valmistelun ja poliittisen päätöksenteon rinnalle uusia ideoita ja oivalluksia. Samalla sen kautta syntyneet päätökset koetaan oikeudenmukaisemmiksi, koska ne pohjautuvat avoimeen keskusteluun ja yhteiseen harkintaan.
Puntaroiva kansalaispaneeli on Suomessa nouseva ja maailmalla yleinen osallistamisen menetelmä. Lisää kansalaispaneelin menetelmistä ja onnistumisista voi lukea Sitran sivuilta.
Kansalaispaneelin keskeisiä piirteitä ovat:
Perinteisistä kansalaiskeskustelun ja osallistamisen tavoista puntaroivan kansalaispaneelin erottaa erityisesti seuraavat piirteet:
- Satunnaisotannalla arvottu osallistujajoukko: osallistujat valitaan satunnaisotannalla, jotta paneeliin saadaan monipuolinen joukko eri ikäisiä, sukupuolia ja eri alueilla asuvia ihmisiä. Näin varmistetaan, että keskustelun tulokset edustavat mahdollisimman kattavasti niiden henkilöiden näkemyksiä, joihin päätökset vaikuttavat.
- Vaihtoehtojen puntarointi tiedon pohjalta: puntaroivassa kansalaispaneelissa osallistujat saavat keskustelunsa tueksi tutkittua, ajantasaista ja selkeää tietoa. Tämä viranhaltijoiden tuottama tieto auttaa luomaan yhtenäistä käsitystä ja tilannekuvaa osallistujien parissa, mikä on edellytys onnistuneen keskustelun käymiseksi.
- Lopputuloksena yhteinen näkemys: tavoitteena puntaroivassa kansalaispaneelissa on, että viimeisen tapaamisen jälkeen osallistujat ovat muodostaneet paneelin aiheesta yhteisen näkemyksen, jota kutsutaan julkilausumaksi. Osallistujien yhteinen julkilausuma toimii vahvana viestinä päätöksentekijöiden suuntaan ja tukee heitä työssään.
Suomessa puntaroivan kansalaispaneelin yleistymistä ja vakiinnuttamista päätöksenteon tukena tukee Sitra.
Palvelumme puntaroivan kansalaispaneelin järjestämiseksi
Olemme tukenasi kansalaiskeskustelun fasilitoinnissa, olitpa sitten alan konkari tai vasta suunnittelemassa ensimmäistä kansalaiskeskusteluasi.
1.) “Avaimet käteen” -puntaroivan kansalaispaneeli
Toteutamme kanssasi puntaroivan kansalaispaneelin “avaimet käteen” -periaatteella.
Palvelun sisältö:
Palvelu kattaa koko prosessin suunnittelusta arviointiin. Suunnittelemme paneelin tehtävänannon ja toteutuksen, vastaamme osallistujien kutsumisesta ja valinnasta ja toteutamme neljä paneelitapaamista. Laadimme ja taitamme paneelin julkilausuman, autamme sen viestinnässä ja järjestämme julkilausuman luovutustilaisuuden. Lisäksi arvioimme työn, laadimme raportin ja käymme tulokset yhdessä läpi.
Kenelle sopii: toimijoille, joilla ei ole kokemusta kansalaispaneelien järjestämisestä tai aikaa olla “kädet savessa” suunnittelemassa toteutusta.
Hinta alkaen: 21 000 €
2.) Paneelitapaamisten suunnittelu ja fasilitointi
Vastaamme paneelitapaamisten suunnittelusta, fasilitoinnista ja tulosten kokoamisesta.
Palvelun sisältö:
Suunnittelemme paneelitapaamiset, laadimme fasilitointiohjeistuksen ja käymme sen läpi tilaajan kanssa. Vastaamme tapaamisten fasilitoinnista ja kokoamme tulokset selkeään yhteenvetoon.
Kenelle sopii: toimijoille, jotka vastaavat itse paneelin toteutuksesta, mutta kokevat tarvitsevansa tukea paneelitapaamisten suunnitteluun ja toteutukseen.
Hinta alkaen: 3000 € / per paneelitapaaminen
3.) Ensiaskeleet kansalaispaneeliin - työpajan toteutus
Autamme sinua kansalaispaneelin suunnittelussa järjestämällä käytännönläheisen suunnittelutyöpajan.
Palvelun sisältö:
Toteutamme organisaatiosi asiantuntijoille käytännönläheisen työpajan, jossa suunnitellaan kansalaispaneelin toteutusta ja käydään läpi käytännön vinkkejä paneelien järjestämiseksi. Työpajan pohjalta luomme paneelin suunnittelua tukevan materiaalin. Lopuksi käymme työpajan tulokset yhdessä läpi ja autamme jäsentämään seuraavat askeleet paneelin toteutukseen.
Kenelle sopii: toimijoille, jotka puntaroivat vaihtoehtoja kansalaiskeskustelun käymiseksi ja haluavat varmistaa parhaan etenemistavan.
Hinta alkaen: 2500 e
Asiakastarina: Kehittyykö Jyväskylä oikeaan suuntaan? Puntaroiva kansalaispaneeli Jyväskylän strategiatyön tukena
Paneelikeskustelut oli hyvin aikataulutettu ja suunniteltu. Tilaisuuksiin rakentui lämmin ja rento ilmapiiri. Laajasta aiheesta huolimatta lopputuotos oli jäsentynyt kannanotto, jossa oli selkeät pääkohdat ja paneelin näkemykset tulivat siinä hyvin esille. Ulkopuolisen fasilitaattorin käyttäminen myös toi prosessille luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.
Matleena Kantola, osallisuuskoordinaattori
Jyväskylän kaupunki
Jutellaanko lisää?
Jos pohdit kansalaiskeskustelun järjestämistä, laita viestiä Aapelille osoitteeseen:
Milloin kansalaiskeskustelua kannattaa käydä?
Kansalaiskeskustelu on hyödyllinen silloin, kun päätettävä asia on merkittävä, moninäkökulmainen tai jakaa mielipiteitä – ja kun halutaan lisätä päätöksenteon avoimuutta ja luottamusta.
Käytännössä kansalaiskeskustelun paikka on silloin, kun:
- Tunnistetaan tarve ennakointityölle vaikeasta aiheesta. Esimerkiksi silloin, kun tulevaisuuden ratkaisuista halutaan keskustella ennen varsinaista päätöksentekoa. Tai vaihtoehtoisesti, kun viranhaltijat ovat valmistelleet päätettävästä asiasta skenaarioita, joista halutaan kuulla kuntalaisten näkemyksiä.
- Päättäjät ovat sitoutuneita aitoon osallistamiseen. Päätöksentekijöillä on halu kuunnella kuntalaisia ja huomioida kansalaispaneelin julkilausuma päätöksenteossa.
- Vastuullinen toimija on tunnistettu. On selvää, kuka tai mikä taho vastaa asian päätöksenteosta ja toimeenpanosta ja toimija on sitoutunut hyödyntämään kansalaispaneelin tuloksia päätöksenteossa.
- Viranhaltijoilla on resursseja tuottaa tietoa paneelin tueksi. Viranhaltijoiden tehtävä on tuottaa paneelin keskustelun tueksi selkeät, realistiset ja ymmärrettävät taustamateriaalit. Nämä ovat edellytyksiä sille, että paneelitapaamisissa voidaan käydä puntaroivaa keskustelua.
- Paneelin tulokset linkittyvät päätöksentekoon. Julkilausuman valmistuttua se otetaan aidosti huomioon päätöksenteossa ja sen vaikutuksia arvioidaan jälkikäteen.
Kun nämä edellytykset täyttyvät, kansalaiskeskustelu tuo päätöksentekoon syvyyttä, lisää yhteistä ymmärrystä ja auttaa löytämään kestäviä sekä oikeudenmukaisia ratkaisuja.
